Kiihotutko asiakkaiden kanssa? Jos kiihotut, niin kuinka usein sitä tapahtuu?
Tämä on kiinnostava kysymys. Kun tein ensimmäisiä keikkoja, olin kiihottunut. Kyllä. Oma reaktioni yllätti minut. Yritin saada kiinni siitä, mikä minua tilanteissa kiihotti, koska ei kysymys ollut niistä pulleromiehistä. Kysymys oli objektiksi asettumisen nautinnollisuudesta. Salaisuudesta, viettelemisestä, siitä itseeni kohdistuvasta halusta jonka miesten silmissä näin. Millaisena itseni heidän silmissään näin. Oli kiihottavaa antautua vieraan ihmisen käytettäväksi, tarjota tuntemattomalle, itseäni vanhemmalle, itseäni rumemmalle miehelle vapaa pääsy iholleni. Minä olin hetken aikaa objekti, vapaa kaikesta.
Tämä puoli hommaa jatkui kai kahden tai kolmen ensimmäisen asiakkaan ajan. Sitten se oli käytetty loppuun. Maksavien asiakkaiden ihailu muuttui yhdentekeväksi: kuten olen kirjoittanut, mies kehuu aina sitä automerkkiä jonka hän omistaa. Jäi vain duuni, kyllästyminen, vastenmielisyys. Ostin liukastusvoidetta.
Nykyisin objektiksi asettumisen nautinnollisuuteen pääsisi kai kiinni vain totaalisella alistamisella. Tai sitten rakastumalla.
8 comments:
Rakastuminen on kannatettava ajatus. Tosin se lopettaisi bisnekset, mutta kyllä sä varmaan saat niitä kesätöitä enivei.
Nämä kaksi viimeistä postaustasi ovat jotenkin - hyväntuulisia. Kivaa.
Utelias kysyy: mikä on hintasi siitä tunnista? Älä vastaa, jos ei huvita, olen vain utelias :)
Mielenkiintoinen juttu, että objektiksi antautuminen kiihottaa naista. On ymmärrettävää toisaalta, että tuo tunne meni ohi parin kolmen ensimmäisen kerran jälkeen.
Sanoit, että vain totaalisella alistamisella pääsisi samaan kiihottavaan tunteeseen. Uskoisitko kyllästyväsi siihenkin? Miksi rinnastat rakastumisen objektiksi asettumiseen?
Objektiksi asettumisesta nauttiminen kai useimmiten perustuu siihen, että se on vain leikkiä, ja lähtee omista fantasioista. Ehkä ne pari-kolme ensimmäistä kertaa olivatkin sinulle vielä jonkinlaista leikkiä. Fantasia huorana olemisesta varmaan potkii monelle silloin tällöin, mutta siitä arjesta taitaa olla leikki kaukana.
Olet kertonut työstäsi - mielenkiintoista - mutta et lainkaan omasta seksielämästäsi. Ymmärrän jotenkin perustelusi, miksi teet huoran työtä, mutta joudutko luopumaan omasta seksielämästäsi sen tähden? Vai pystytkö oikeasti vaihtamaan moodia noin vaan? Kauanko kestää toipua kaikesta paskasta, mitä koet duunissa, että voit taas nauttia seksistä?
Ei tuo hyvin pääty. Sorry.
Miten luulet, että kukaan mies, johon voisit rakastua, rakastuisi sinuun, huoraan? Ja vaikka rakastuisikin, niin miten luulet, että kukaan itseäänkunnioittava mies ottaisi suhteen huoran kanssa vakavasti?
Huorat ovat ihan mielenkiintoisia ihmisiä. Voihan tarjoilijaankin rakastua. Muuten, älä laita sitä liukastusvoidetta asiakkaan nähden... Sen on jotenkin asiakkaan kannalta kiusallista. Aina voi sen verran feikata. Kyllä asiakas "tietää". Uskoohan lapsetkin joulupukkiin paljon kauemmin kuin oisi tarvis.
Nämä päiväkirjamerkinnät on aika hassua luettavaa nuorille. Toisaalta nämä herättään nimenomaan NUORISSA tytöissä kiinnostusta ammattiin, mutta toisaalta he vain nauravat sinulle.
Olen huomannut itsessäni tämän piirteen ja luulin sen olevan vain ajatustasolla, pelkkää fantasiaa, kunnes kerran suht yrjö taksikuski kouraisi mua rinnasta. Sen jälkeen oli erittäin seksuaalisesti latautunut (epänormaalin paljon) noin viikon verran. Tunne tuli juuri tästä vanha ruma ukko ja nuori kaunis minä yhdistelmästä. Siirtyisin alalle jos uskaltaisin, ehkäpä vielä joskus :)
Post a Comment