Jotenkin se pistää silmään, että sanot itse itseäsi huoraksi. Miksi et pidä itsestäsi?
Miksi itseään huoraksi kutsuva nainen ei pitäisi itsestään? Koska sana "huora" on stigmatisoitu tarkoittamaan sitä naistyyppiä jolla ei ole mahdollisuuksia. Sitä naista, joka ei ole uskollinen yhdelle miehelle, joka ei ole neitsyt mennessään avioon eikä madonna synnyttäessään lapsen. Entä jos ei piittaa naisdikotomioista? Entä jos korkeimapana tavoitteena ei siintelekään 1,7 lasta ja rivarinpätkä lämpimällä autopaikalla?
Eikö se ollut kansanedustaja Rosa Meriläinen jolla oli rintamerkki "Vittu haisee hyvälle"? Kampanja, jolla naiset valloittavat vittunsa takaisin haukkumasanakäytöstä. Tässä on kysymys jostakin samankaltaisesta. Ei huoran tarvitsisi olla haukkumasana. Ei sen tarvitse tarkoittaa itsensä ruoskimista ja syyllistämistä ja vihaa.
Minä voin olla huora ilman että itsetuntoni siitä piiruakaan heilahtaa. Voin olla myös prostituoitu, se on aika kliininen ja virallinen termi. Seksityöläinen kuvaa aika hyvin sitä mistä on kysymys. Huorat eivät myy "itseään", kuten tavataan sanoa, vaan ruumistaan käyttöön määräajaksi: tässä tapauksessa siis seksiä. Minä ei ole yhtä kuin ruumiini enkä edes yhtä kuin seksuaaliset palvelut.
Ihmiskaupan uhri minä en ole, minulla ei ole edes sutenööriä. Enkä jumalauta ole mikään ilotyttö. Tytöttely on muutenkin arsesta, saati että tämän työn ohessa puhuttaisiin jostain ilosta. Ilolintu on toinen yrjöttävän huono termi. Ilmoituksissani olen "tyttö", koska ajattelen sen vetoavan keski-iän ylittäneisiin asiakkaisiin. oikeassa elämässäni minä olen nainen, ollut jo pitkään.
Ja näiden lisäksi olen toki sisar ja tytär, ystävä ja serkku, opiskelijakaveri ja luentotuttu, ex-kihlattu ja entinen avovaimo. Ja paljon muuta.
12 comments:
Prostituoitu on pitkä nimi ja vaikea monelle lausua, huora on lyhyt ja ytimekäs. Totta tohiset, ei se kerro mitään siitä, miksi itsensä kokee, jos itseään sanoo huoraksi.
Joskus nuorena ajattelin, että mikä on pahempaa, tehdä työtä missä joutuu tekemään asioita, joiden takana ei voi seisoa, Vaikkapa myymään jotain tuotteita mitä pitää turhuutena tai olemaan osa järjestelmää, jonka kokee maailmankuvansa vastaiseksi.
"Huorat eivät myy "itseään", kuten tavataan sanoa, vaan ruumistaan käyttöön määräajaksi"
Tuo on silkkaa idealismia. Minä en tuomitse huoraamista, mutta en myöskään usko, että terve ihminen pystyy jakamaan itsensä henkisesti niin, ettei huoraaminen vaikuttaisi psyykeen.
Arvelen, että oikeasti olet tarpeiden loukussa. Opit koko ajan enemmän ja enemmän siitä, kuinka paljon voit pyytää rahaa ja miten sitä kannattaa pyytää. Tulosi kasvavat vielä jonkin aikaa ja samalla alat tajuta, kuinka nopea rahanansaitsemistapa huoraaminen on. Sopivat kontaktit luotuasi pystyt kenties halutessasi ansaitsemaan saman verran kuukaudessa kuin koulutettu ihminen hankkii puolessa vuodessa tai vuodessa.
Yhtäkkiä huomaat, ettei lopettaminen olekaan helppoa. Ja vaikka myöhemmin lopetat toiminnan, niin joudut kuitenkin kantamaan sisälläsi paitsi raskasta salaisuutta ja ehkä häpeää niin myös tietoisuutta siitä, että olisi helpompikin tapa tehdä rahaa, koska valmistuttuasikin tilillesi tippuva rahamäärä on hyvin rajallinen ja akateeminen työsi voi olla ajoittain aivan yhtä paskaa kuin hampurilaisten myyminen.
Huoraa, mutta älä pakene todellisuutta. Olet tiesi valinnut, etkä pääse enää sen seurauksista eroon. Kaikilla teoilla on seurauksensa. Sinun valintasi vaatii poikkeuksellisen vahvaa luonnetta.
Tsemppiä työhön!
Huora-sanan käyttö on toden totta mennyt kummalliseksi. Usein ihmisten puheiden perusteella sanan voisi kuvitella tarkoittavan tiettyä pukeutumistyyliä, mainitsemaasi "paheellista" naista tai yksinkertaisesti ihmistä, josta ei pidetä. Ja nyt sanaa ei sitten saisi käyttää perinteisessä merkityksessään... Vaikeaksi menee.
Huorahan on hyvä sana, lyhyt ja kaikille tuttu. Lisäämällä siihen esimerkiksi toisen ärrän sanaan saa ylimääräistä pontta ja kenties asiakkaan murretaustaa hieman näkyviin: huorra. Tätä muotoa näkee jonkin verran kirjallisuudessa.
Prostituoitu on tietenkin järjestäytynyt huora, joka elättää myös organisaatiota ja ennen kaikkea johtoryhmää. Muuten, ei vierassanoja kannata kotoisella maaperällä suosia!
Ilolintu sen sijaan on työn kontekstista syntynyt asiakaslähtöinen ilmaisu, joka kuvastaa työn yhtä piirrettä, mutta ei raskautta, jota puolestaan ehkä rakkauden ammattilainen kyynisesti kuvaa.
Vielä ovat käytössä kotoisat hutsut, heitukat ja hepsankeikat, ja venäläistaustainen vosu. - Vaihtoehtoja siis riittää, sillä rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Tavalla, miten sanan sanoo on valtava merkitys! Puhujan asenne kuultaa läpi.
Ihan sama juttu pätee tytöttelyyn; jos se sanotaan tarkoituksellisti alistaen, niin se ärsyttää, mutta muutenhan tyttö on oikein hyvä sana!
Jos taas puhutaan ihan neutraaliiin sävyyn, niin ilotyttö on sanana yllättävänkin positiivisen kaiun omaava, kun mietitään sanan merkitystä. Kuitenkin se on fakta, että ei sitä seksin myymistä ja myyjää yleisesti arvosteta.
Rosa Meriläiselle propsit hauskasta rintanapista, eipä olis mulla pokkaa moiseen.
Huoran työ on arkipäiväistynyt. Ei ehkä samassa mitassa kuin pokeriuhkapelurin, mutta minusta ne ovat molemmat tietyllä tapaa ajan ilmiöitä; (näennäisen) helppo tapa ansaita suurehkoja summia rahaa. Molemmat heittävät tietynlaisen leiman, mutta vähenevässä määrin kuitenkin.
Ja kuka leiman suostuu ottamaan kannettavakseen, palkitaan isolla rahatupolla. Nykyään raha on monille se tärkein asia, ei niinkään se mitä toiset itsestä ajattelevat. Hyväkö asia vai huono, sitä en tiedä.
Mitenkäs portto tai kurtisaani? Ne eivät ole yhtä ryvettyneitä sanoja, kuin huora.
Nooh, jos näitä sanoja nyt kerätään, niin tehdäänpä pieni yhteenveto.
Keskustelussa on on esitetty seuraavat sanat:
huora, prostituotu, ilolintu, rakkauden ammattilainen, hutsu, heitukka, hepsankeikka, vosu, portto ja kurtisaani.
Vielä tuli mieleen lutka ja horo sekä maksullinen nainen.
Sanat kuvastavat hyvin käyttäjänsä asennetta tähän asiaan, josta on vaikea löytää yleiskielistä ilmaisua - olisiko se sitten maksullinen seksitoiminta, seksin myyminen tai huoruus.
Huoruudella vaan on syvä raamatullishenkinen synnin leimansa, niin passeli sana kuin se onkin.
Mitä tulee noihin arveltuihin oletuksiin siitä, että huorat asuvat plyymien ja kimalteiden keskellä punaisisssa buduaareissaan, niin luulenpa, että mielikuva on kirjoittajan omassa päässä. Itse ainakin ajattelen huoraa pikemmin taloudellista hätää kärsivänä lähimmäisenä, sisarena, joka on ajautunut itsetuhon tielle.
Kiinassakin myydään ruumiita:
http://www.iltalehti.fi/hullumaailma/200701305669371_hu.shtml
Ihanaa kun jollain on näin hienoja mielipiteitä! Täyttä asiaa, vaikka itse en hommaakaan rahaa itseni avulla (ei tarvitse vielä), niin silti.. Musta sellanen kainostelu huoran tms. suhteen on typerää. Jos mul olis rahan tarvis, niin rupesin varmaan itsekin huoraks kunha vaan ikää riittäs. :]
Tulipas aikas turha viesti.. Mut anyway. Oli pakko ihQuilla. *naur*
Ihan loistoläppää sulla! Olet IHAN oikeassa noiden stigmajuttujen suhteen; just ja nimenomaan sanojen arkimerkityksiä vastaan tulee taistella KÄYTTÄMÄLLÄ niitä!
Rahaa voi hankkia muillakin äveriäillä konsteilla katso sivua
manimani.suntuubi.com
Post a Comment